Pankon päältä ja takaa

Blogin nimi - Piisi ja Pankko - kuvastaa talomme suurta ja vanhaa leivinuuni & avotakka -yhdistelmää. Tämä 3 x 3 x 3 metrinen möhkäle on rakennettu 1880 luvulla, siis täysin alkuperäinen. Piippu kylläkin on uusittu 2000 luvun alussa ja viime talvena paikkailimme leivinuunin luukun ympäristöä. Joidenkin (lue: äitini) mielestä tämä talomme keskuslämmitysyksikkö myös näyttää alkuperäiseltä, eikä suinkaan pelkästään positiivisessa mielessä. Kalkkipinta on siis rapautunut ja kaipaisi kipeästi kokonaan uusimisen.

Pankolle kiipeämisen olemme, vedoten pankon pitkään ikään, kieltäneet kaikilta muilta paitsi Viljami-tontulta. Kysyjiä on kyllä ollut hetkittäin ruuhkaksi asti, kun lapset ovat halunneet seikkailua ja "entisen ajan fiilistä". Nyt 11 vuotiaalle pojallemme kuitenkin tarjoutui tilaisuus päästä pankon taakse (ei vieläkään päälle). Huomasin nimittäin, että siellä oli paljon roskaa ja tarvitsin sopivan kokoisen apurin pankon taustaa siivoamaan.

Pankon takaa löytyikin sitten paitsi paljon puuroskaa, myös kaasut menettänyt ilmapallo.

Ja iloinen nuori apuri :)

Pankon takaa poistuminen tapahtui sekin vauhdikkaasti ja tyylillä:

Hetken päästä olimme jo kantaneet pankon taustan täyteen polttopuita ja leivinuuniin saatiin taas tulet. Siivousapurikin oli vaihtunut nuorimpaan, mutta into auttamiseen oli entisellään.

"Hyvä on hiihtäjän hiihdellä kun latu on luistava alla"

Johan tänä kesänä lumettomia kuukausia olikin kaksin kappalein, sekä heinä- että elokuu. Kesäkuussa juhannuksena satoi vielä lunta ja syyskuun puolivälissä saimme sitten sen niin sanotun "ensilumen" maahan.

Tänään päästiin avaamaan ensilumen latu, eli tykkilatu. Kaikkiaan 2,5 km suuntaansa erinomaisessa kunnossa olevaa latu-uraa ja luistelubaanaa.

Ja ihan kohtahan se sitten onkin taas jo vappu :)

Kuva otettu 20.10.2014 klo 18 aikoihin.

Valmistuuko tämä remontti (oikeasti) koskaan?

Aloitimme remontin 9 kuukautta sitten. Helmikuisessa postauksessani jo hehkutin "vihdoin sen olevan valmis", mutta tuolloin olimme saaneet vasta alakerran osalta remontin valmiiksi. Yläkerta olikin sitten eri juttu. Vaikka saimme yläkerran tapetit valmiiksi jo viime keväänä, jäi matalan osan liukuovien toimitus pitkälle pääsiäisen jälkeiseen aikaan. Sitten olikin vuorossa kesäloma, ja nyt vasta saimme tavarat järjestykseen sekä liukuovien takana, että keskilattialla.

Tämmöinen siitä nyt kaiken odotuksen jälkeen tuli:


Tässä näkyy nyt loppuun siivottu kokonaisuus, etualalla isojen poikien pelitila, taustalla kirjasto-osio. Laidoissa liukuovien takana on talon lähes ainoat varastotilat. Ne ovatkin sitten melko täynnä.

Kirjaston lukunurkkaus. Nuo mieheni aikoinaan Askon poistomyynnistä ostamat tuolit ovat yllättävän miellyttävät istua. Ovaalin mallinen "mikä lie" toimittaa nyt sohvapöydän virkaa. Tuo "mikä lie" tuli tämän talon irtaimiston mukana, emmekä ole keksineet mikä se oikeasti olisi tai kenen toteuttama tai suunnittelema.

Ikean pieni kasvihuone sai uudet asukkaat. Simpukat ja fossiilit ovat vanhempiemme peruja, viime vuosisadan puolenvälin molemmin puolin kerättyjä. Käsittämätöntä, että tuon ison simpukan sisältä voi edelleen kuulla meren huminaa :)

Kuka vielä muistaa nämä? View masterit. Aika ennen dvd -leffoja ja play stationia. Jos ei muuta käyttöä niin kirjaston hyllyllä pölyä keräämässä.

Varastoja siivotessa löysin viestin vuodelta 1991. Tämä on tietämättäni kulkenut tavaroideni mukana kaikki nämä vuodet - ja muutot.

Liukuovien takana on runsaasti tilaa, tai olisi, jos siellä ei olisi kattoa myöten laatikoita ja tavaraa.

Nyt on aika ottaa hetki rennosti! Viipurin evakkoarkku kätkee nykyään sisäänsä lasten leluja ja pelejä, joten tuskin tämä tila rauhan tyyssijana säilyy, eiköhän täälläkin pian voi kompastua Rubikin kuutioon.

Ja kaiken tämän järjestelyn jälkeen jäi muutama kirja ilman hyllytilaa. Joten jatkoa seurannee tämän tiimoilta.