Tervetuloa meille!

Tervetuloa meille!
Koti

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Huutokaupan urkuharmoni


Vuosi sitten lähdimme mieheni kanssa käymään Sieppijärven kyläkoulun huutokaupassa. Olin viimeisilläni raskaana ja oli kiva ajella autolla ja kuluttaa odottavan aikaa. Kuuleessaan vanhan kyläkoulun huutokaupasta, vanhin poikamme ehti toivoa, josko sieltä saisi huudettua ison Euroopan karttan, sellaisen rullattavan.


Huutokauppa oli jo käynnissä, kun saavuimme Sieppijärven kylään. Emme siis päässeet sisälle koululle tarkistamaan huudettavaa tavaraa. Yksi kerrallaan tavaroita tuotiin yleisön nähtäville ulos, jossa hiljalleen sateli lunta. Hinnat nousivat yllättävän korkealle. Mieheni ehti haaveilla jo höyläpenkistä, mutta sen hinta nousi useampaan sataseen. Sitten oli vuorossa viisi urkuharmonia. Ensimmäisen, toisen ja kolmannenkin hinnat nousivat reilusti yli sadan euron. Neljännen kohdalla mieheni huusi, pysyäkseen lämpimänä, kaksikymmentäviisi euroa. Muistan sen hiljaisuuden, mikä tuon huudon jälkeen laskeutui. Siihen asti hyvinkin vilkkaana käynyt huutokauppa oli yht´äkkiä täysin vaiti. Tökkäsin miestäni kylkeen ja arvelin meidän juuri "voittaneen" urkuharmonin. Näin kävikin.


Tuntui, että olimme riistämässä osan kylän historiaa, kun hieman iäkkäämpi kyläläinen mies tuli silmät lähes kyynelissä kertomaan, miten muistaa vieläkin kuinka "Terttu aina kevätjuhlissa soitti tällä urkuharmonilla Suvivirren". Hetken ehdin toivoa, että jätämme soittimen hänelle. En kuitenkaan onnistunut siinä, kun samainen mies jo auttoi meitä nostamaan harmonin autoomme.

Ajelimme Sieppijärveltä kotiin ja mietimme, mihin ihmeeseen a) tarvitsemme urkuharmonia ja b) sen sijoitamme.Kotimatkalta soitimme vanhimmalle pojalle, jotta tietääkö hän mikä urkuharmoni on. Ei tiennyt. 

Harmonista näkee, että se on ollut ahkerassa käytössä kouluaikanaan. Isosta osasta koskettimia on "norsunluut" pinnasta hävinneet. Koskettimet on myös kätevästi merkattu, jotta pienemmätkin sormet löytävät oikeat sävelet :)


Soittimen on Suomeen tuonut Hedén & kumpp. Nummelasta. Laatan mukaan tämä firma on saanut "Suomen Messut Oy:n laatupalkinnon vuonna 1925".

Urkuharmonissa on pianoon verrattuna se hyvä puoli, että ihan pienimmät soittajat eivät siitä saa ääntä ulos, elleivät sitten tee yhteistyötä jossa toinen painelee polkimia, toinen koskettimia...



Soittimena tässä harmonissa on ihan kiva ääni. Lisäksi se toimii hyvänä tavaratelineenä, välillä toki aivan liiankin hyvänä - sen päälle tuntuu helposti kertyvän kaikkea sellaista, jota perheen pienimpien käsiin ei haluta joutuvan. Virallisesti siellä kuitenkin säilytetään vain yhtä Block -valaisinta (josta on tällä hetkellä poltin palanut), lasten matkamuistoja (norsu ja käärme) ja pojan (joka jäi huutokaupan hintojen noustua pilviin ilman Euroopan karttaa) Suomenlahden pohjasta sukeltamaa mustepulloa.


Toukokuun koittaessa muistin, miten "Terttu oli aina soittanut Suvivirren" juuri tällä koulun viidestä urkuharmonista. En voinut muutakaan kuin opetella Suvivirren nuotit - ja 31.5.2014 kaikui Suvivirsi kodissamme jo ennen koulujen kevätjuhlan alkua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti