Tervetuloa meille!

Tervetuloa meille!
Koti

perjantai 7. helmikuuta 2014

Ja lopulta se oli valmis!

Kun nyt 10 vuotias poikamme oli 5 vuotias, hän istui Kemissä Merihovin ravintolassa ja totesi talon historiasta: "ja sitä rakennettiin, ja rakennettiin, ja rakennettiin, ja huh, lopulta se oli valmis!"

Ihan valmiita emme ole vieläkään, mutta remontti on nyt oikeasti jo hyvällä mallilla. Tänä aamuna puolitoista vuotiaamme sai oman huoneen, siis näki sen ensimmäisen kerran valmiina. Koko aamu siellä onkin sitten leikitty! Olihan hän suloinen näky - nalle kainalossaan, tutti suussa, hiuksen pörrössä kulkemassa ympäriinsä ja ihmettelemässä..


Takka saatiin asennettua toissa päivänä, samoin viimeiset tapettivuodat. Eli pitihän sekin tässä remontissa kokea, että tapetti, joka oli laskettu just riittämään, loppui kesken. Syynä ei suinkaan ollut laskuvirhe, vaan yhdessä tapettirullassa oli virhe. Eli soitto Helsinkiin ja uusi rulla postiin. Onneksi vielä kulkee päivittäin tännekin asti tuo Itella.


Ainakin näin alkuun takka tuntuu erinomaiselta, ainoa haaste on melko lyhyet polttopuut joita tähän malliin tulee käyttää. Onneksi paikalliselta toimittajalta sain tilattua oikeaa mittaa, ei tarvitse kaikkia puita käsin sahata sopiviksi. Laiskuus siis voitti tässäkin.. Puukoriksi keksimme metallisen venäläisen vanhan matkalaukun, aiemmin tämä toimi meillä tuvassa lelulaatikkona. Nyt täytyy tosin olla tarkkana, ettei puukoriin edelleen ehkä eksy leluja.


Huoneen pöllötapetti on toki kuin yhtä isoa taulua, mutta joitakin tauluja seinille tulee kuitenkin (kauhulla jo ajattelen sitä aikaa, kun haluavat julisteita..). Isoimman veljen muutaman vuoden takainen "grafiikan lehti", osa 1/2. Osa 2/2 onkin edelleen tekemättä.

Huone järjesteltiin kuntoon illalla taaperon jo nukkuessa. Pienin veljeksistä oli kyllä läsnä, ja koirat näyttivät nauttivan takan lämmöstä ja pehmoisesta nukkamatosta.




Jukka-tuotteen pöydän ja tuolit löysin vuosi sitten paikalliselta kirpputorilta. Artekin lasten tuoli on mieheni lapsuudesta. Kivaa, että nyt näille lastenkin kalusteille on oma järkevä paikkansa.


Tuvan seinustalla yläkerran keskeneräisyydestä minua kuitenkin muistuttaa muutama laatikollinen kirjoja ja muuta sekalaista.. Siitä enemmän jatkossa.




1 kommentti:

  1. Ihana, kaunis, viihtyisä ja kutsuva pikkupoikien huone!! Onneksi olkoon rempan hienosta edistymisestä!

    VastaaPoista